Diivan edelliset pennut imeytyivät tiineyden loppuvaiheessa. Syitä tähän voi olla monia ja voi vaan arvailla mistä se johtui. Iso pettymyshän se oli, kun ehdittiin jo alkaa valmistautua tuleviin pentuihin ja seuraavien juoksujen odotus tuntui ikuisuudelta siinä vaiheessa. Olin jo niin pessimistisellä tuulella, että ajattelin seuraavien juoksujenkin jäävän väliin tai jotain epäonnea astutuksen kanssa.
Mutkia tuli muutenkin matkaan ja urosvalintaa piti miettiä uudelleen. Keväällä kävimme tapaamassa Belleur Apeilea eli tuttavallisemmin Apea. Uros oli komea, terve ja luonnekkin kohdillaan. Eipä siinä tarvinnut kahta kertaa miettiä, kun urosvalinta oli tehty.
Diivan juoksut alkoivat kesäkuun lopulla ja etenivätkin sitten vauhdilla. Jos ei Apassia olisi ja en tietäisi sen olevan niin tarkka tärppipäivistä olisin melko varmaan ollut myöhässä. Kuitenkin, kun Apassi alkoi ulvoskella Diivan perään päätin, että lähdetään kokeilemaan mitä Ape tuumaa. Apen kilppari- haimatestit otettiin uudelleen, kun edellisistä olisi tullut vuosi täyteen lähipäivinä ja haimaa ei oltu ennen tutkittukaan. Tulokset ehti tulemaan juuri ajoissa.
Astutus onnistui nopeammin mitä olen koskaan nähnyt. Pidimme päivän väliä ja kokeiltiin vielä uudelleen. Apassi oli jo siinä vaiheessa hiljentynyt ja Apekin oli samaa mieltä - tärpit on ohi eikä enään juuri kiinnosta. Tarkka poika ensikertalaiseksi!
Nyt sitten vaan jännitellään tulevina viikkoina. Huvittaa, kun ensin olin sitä mieltä että ollaan varmaan liian aikaisessa liikkeellä ja sitten pelottaa että oltiinko jo myöhässä. Urosten käytöksestä päätellen oltiin kyllä liikkeellä juuri oikeaan aikaan ja siihen täytyy luottaa.
Mutkia tuli muutenkin matkaan ja urosvalintaa piti miettiä uudelleen. Keväällä kävimme tapaamassa Belleur Apeilea eli tuttavallisemmin Apea. Uros oli komea, terve ja luonnekkin kohdillaan. Eipä siinä tarvinnut kahta kertaa miettiä, kun urosvalinta oli tehty.
Diivan juoksut alkoivat kesäkuun lopulla ja etenivätkin sitten vauhdilla. Jos ei Apassia olisi ja en tietäisi sen olevan niin tarkka tärppipäivistä olisin melko varmaan ollut myöhässä. Kuitenkin, kun Apassi alkoi ulvoskella Diivan perään päätin, että lähdetään kokeilemaan mitä Ape tuumaa. Apen kilppari- haimatestit otettiin uudelleen, kun edellisistä olisi tullut vuosi täyteen lähipäivinä ja haimaa ei oltu ennen tutkittukaan. Tulokset ehti tulemaan juuri ajoissa.
Astutus onnistui nopeammin mitä olen koskaan nähnyt. Pidimme päivän väliä ja kokeiltiin vielä uudelleen. Apassi oli jo siinä vaiheessa hiljentynyt ja Apekin oli samaa mieltä - tärpit on ohi eikä enään juuri kiinnosta. Tarkka poika ensikertalaiseksi!
Nyt sitten vaan jännitellään tulevina viikkoina. Huvittaa, kun ensin olin sitä mieltä että ollaan varmaan liian aikaisessa liikkeellä ja sitten pelottaa että oltiinko jo myöhässä. Urosten käytöksestä päätellen oltiin kyllä liikkeellä juuri oikeaan aikaan ja siihen täytyy luottaa.
RSS Feed