Ginin kanssa lähdimme taas moikkaamaan Jyväskylään muita eukkuja. Täytyy sanoa, että kyllä se toinen eukku vaan on paras kaveri.
Hiukan jännitti päästää Gini irti vieraassa paikassa. Kotona se pysyy pihassa irti, mutta jos se saa Diiva-äidin seurakseen niin siinäkin joukossa tyhmyys tiivistyy ja korvat katoaa hetkeksi. Onneksi kaksikko ei kuitenkaan kauas lähde vaan heittää lenkin lähimetsässä ja tulee kielet roikkuen takaisin pihaan.
Kävelimme kauemmas metsään jossa sitten koirat päästettiin juoksemaan keskenään. Onneksi muut mukana olleet olivat hyvin koulutettuja (=paremmin, kuin nämä omat metsäläiset ) sekä suurin osa jo aikuisia koiria joten kaikki pysyivät hyvin omistajien mukana lenkillä. Nyt, kun porukka oli jo tuttua ja Ginikin vähän vanhempi se nautti reissusta täysin rinnoin.
Hiukan jännitti päästää Gini irti vieraassa paikassa. Kotona se pysyy pihassa irti, mutta jos se saa Diiva-äidin seurakseen niin siinäkin joukossa tyhmyys tiivistyy ja korvat katoaa hetkeksi. Onneksi kaksikko ei kuitenkaan kauas lähde vaan heittää lenkin lähimetsässä ja tulee kielet roikkuen takaisin pihaan.
Kävelimme kauemmas metsään jossa sitten koirat päästettiin juoksemaan keskenään. Onneksi muut mukana olleet olivat hyvin koulutettuja (=paremmin, kuin nämä omat metsäläiset ) sekä suurin osa jo aikuisia koiria joten kaikki pysyivät hyvin omistajien mukana lenkillä. Nyt, kun porukka oli jo tuttua ja Ginikin vähän vanhempi se nautti reissusta täysin rinnoin.
RSS Feed