Kyllä menee päivät hujahtamalla pentujen kanssa, vaikka kuvittelee niiden vähetessä ajan lisääntyvän. 
Viime viikonloppuna uusiin koteihinsa muuttivat Galaxy ja Manitoba, meidän painikaverukset. 
Manitoban kutsumanimi oli vielä harkinnan alla. Toinen korva oli vielä hurmaavasti lerpallaan lähtöpäivänä. 

Seuraavana lähti meidän Humppatukka Galaxy jota nykyään kutsutaan tuttavallisemmin nimellä Flaxi. 

Sittenpä täällä on enään meidän oma tyttömme Carmen eli tuttavallisemmin Gini sekä 1-poika Autumn Glow. Tämä kaksikko pakattiin sunnuntaina autoon ja ajeltiin Jyväskylään. Ensin käytiin ostamassa pojalle hihna ja samalla pennut hurmasivat yhden liikkeen asiakkaat.

Seuraavana ajeltiin Killerille katsomaan poniraveja. Pennuille olikin sielä ihmettelemistä. Ensin piti vielä tsempata hihnassa kävelyn kanssa ja samalla moikkailla paljon aikuisia ja lapsia. Ohi vilahtelevia ponivaljakoita pennut eivät näyttäneet edes huomaavan, kun oli niin paljon ihmeteltävää. Gini oli reippaalla tuulella , mutta Autumia  välillä tuppas jännittämään. 
Loppujen lopuksi hämmästytti miten hienosti pennuilla reissu meni. Paikalla oli kuitenkin paljon lapsia ja aikuisiakin jotka kävivät moikkaamassa. Lastenrattaita ei pelätty yhtään ja yllättäen myös kuulutuksista pennut ei olleet moksiskaan. Onkohan meillä kotona niin kova meteli, että pentujen mielestä se oli normaalia? 
Kotiin päin ajeltiin hyvin väsyneiden pentujen kanssa. 

Kovin tuo Autumn Glow näyttää meinaavan tänne kotiutua, mutta täytyy siitä kuitenkin luopua vaikka onkin olevinaan niin hieno ja lupaava. Autumn muistuttaa hyvin paljon emäänsä ja jopa sen katse on samanlainen. Poika vaikuttaa myös hyvinkin viisaalta ja siitä tulee taas aivan mieleen Haiku joka oli älykkäin koira, mitä minulla on ollut. Autumn oppi kiipeämään tuolille ja sieltä se katselee muiden touhuja kuin jotain alamaisia. Kissojen portti aukeaa jo vetämällä sujuvasti. 

Pennut täyttivät tiistaina seitsemän viikkoa ja niitä on pikkuhiljaa muuttanut osa jo omiin koteihinsa. Ensin lähti isoin poika jota kutsuimme Jytkyksi. Jytkyn lähdön huomasi parhaiten ruokakupilla. Jytkyllä oli tapana ottaa leveä haara-asento että sai vallattua itselleen ison alueen jossa pisteli ruokaa antaumuksella menemään. 
 Seuraavana omaan kotiinsa muutti 1-tyttö jonka kutsumanimeksi tuli Hilla. Eilen lähti 3-tyttö jota kutsutaan jatkossa Keiraksi. Tänään lähtee taas yksi pentu ja alkaa näyttää tosi pieneltä tuo lauma. 
Vauhti ei ole kyllä vähentynyt vaan päinvastoin sitä tulee koko ajan lisää! 

Peruutusten vuoksi meillä on vielä uroksia vapaana. Aamulla otin tämän kuvan pojista ja hauska huomata miten noi korvat pompsahtelee. Kaikilla tytöilla korvat pysyy jo hienosti pystyssä, mutta pojilla ne vielä vaihtelevat. Yleensä aamulla korvat ovat terhakkaasti pystyssä, mutta kun alkaa väsyttää korvatkin lerpahtavat tai toinen jää pystyyn ja toienen lerpattaa miten sattuu.